Skip to content

Yrittämisestä

maaliskuu 27, 2015

Sähköpostilaatikko on välillä kovin täysi, eikä aina ehdi jokaiseen postiin vastata. Useampikin ihminen on kysellyt ajatuksistani koskien yrittäjyyttä, joten voinen taas hyödyntää blogia ja jakaa tietoa useammalle kerralla! Itse olen tehnyt kääntäjän töitä yksityisenä elinkeinonharjoittajana jo vaikka kuinka monta vuotta enemmän ja vähemmän päätoimisesti. Vasemmistoliitolla on melkoisen hyvä yrittäjyysohjelma, jonka minä ainakin tunnen omakseni. Siinä on kuvattu konkreettisia parannuksia pienyrittäjän arkeen ja sosiaaliturvaan hyvin ja laajasti pelkän ”yrittämyönteisen ilmapiirin” ja ”kannustavuuden” helinäpuheiden sijasta. Vaikka yrityttäjien tilanteesta ja yritysten tärkeydestä puhutaan paljon, pienyrittäjät unohtuvat päätöksenteossa, kun on keskitytääntekemään politiikkaa isojen ja pääomavaltaisten yritysten näkökulmasta. Pienyrittäjät ovat kuitenkin suuri ryhmä, joista moni roikkuu työssään ja yrittämisessään samalla tavalla löysässä hirressä kuin pätkätyöläisetkin. Minulle tärkeitä kohtia ohjelmassa ovat ainakin:

  • Alle 10 000 euron tulot verottomiksi niin yrittäjille kuin palkansaajillekin!
  • Pienyrityksiä voitaisiin tukea nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alarajaa 25 000 euroon vuodessa.
  • Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava ja starttirahajärjestelmää helpotettava ja parannettava. Starttirahaa tulee voida myöntää myös jo aloitettuun yritystoimintaan.
  • Ennakkoverojärjestelmää on uudistettava joustavammaksi niin, että vuoden aikana on mahdollista ja helpompaa ”säätää” verotettavaa määrää tilikauden toteuman mukaisesti. Esim. epäsäännöllisesti tuloja saavan yrittäjän talouden hallintaa helpottaisi se, jos voisi valita mahdollisuuden maksaa veroja kuukausittaisen toteuman mukaan arvioidun ennakkoperinnän sijasta.
  • Yrittäjän sosiaaliturvaa on ehdottomasti parannettava, sillä moni yrittäjä on mahdottomassa tilanteessa, jos yritystoiminnalla ei eläkään. Työttömyysturvan piiriin pääsyä on helpotettava. On myös taattava mahdollisuus jatkaa yrittäjyyttä vaikka sivutoimisesti.
  • Julkisessa kilpailutuksessa on otettava huomioon myös pienet yritykset niin, että kilpailutusten koko mahdollistaa myös pienten yritysten osallistumisen.

Yrittäjät ovat tärkeitä, mutta on pidettävä huolta siitä, että myös yrittäjä jaksaa työssään ja voi yrittää. Yrittäjällekin on suotava perhe, lomat ja toimeentulo.

Mainokset

Milloin pitää puuttua? Mitä saa sanoa?

maaliskuu 27, 2015

Tänään päivällä odottelin Turussa kävelykadulla muuta väkeä avaamaan vaalikoppia. Kuuntelin, kun hulluille päiville suuntaava äiti huutaa noin reilun vuoden ikäiselle lapselleen suoraa huutoa vaunuihin ”vittu ole hiljaa nyt tai mä jätän sut kotiin ens kerralla! Saa saatana riittää!” Lapsi itkeä tihrustaa ja vetää käsiä pään eteen, kun äiti riuhtoo rattaita.

Mietin hetken, mitä pitäisi tehdä. Pelkästä katseesta sain huudot: ”oma lapsi, vittuako tuijotat!” Sitten tilanne olikin jo ohi, ja seisoin yksin kadulla.

Jokseenkin surullinen ja voimaton fiilis.

Miten näitä lapsia (ja äitejä ja isiä) voidaan auttaa? Pitääkö odottaa, että tilanne on tosi huono, eikä kukaan enää oikeasti jaksa yhtään? Olisiko ihan tavallinen apu vaikka kotihommissa yhtä hyödyllistä kuin keskustelu- ja opetusapu? Voisiko jokapäiväistä taakkaa vähän keventää niille, joilla se painaa liian raskaana? Tulisiko se vielä kaiken lisäksi rutkasti halvemmaksikin? Vai onko niin, ettei tällaisilla asioilla ole väliä, kunhan vaan saadaan leikattua ja leikattua?

Oppivuodet on kohta ohi – tältä erää

maaliskuu 18, 2015

Tänään koittaa se suuri päivä, kun lopulta palautan graduni esitarkastukseen. Olen kirjoittanut tutkielman, jossa käsitellään maahanmuuttajalasten ja -nuorten tekemään käännöstyötä. Siis sitä hommaa, kun teini tai lapsi auttaa vanhempiaan, sukulaisiaan tai muita ihan arkisissa jutuissa, kun kielimuuri estää kommunikaation muuten, eikä tulkkia ole tarjolla.

Onpas hieno olo, kun saa pitkään mielessä kaihertaneen jutun hoidettua pois, vaikka se ei välittömästi omaan työhön tai muuhun elämään vaikutakaan. Vaikka minulla on vielä jäljellä pari kurssia tälle keväälle, alan jo kaivata opiskelua. Vaikka eihän  sitä kukaan vielä ole ehtinyt kieltää, että saisi enemmänkin oppia!

Nyt on kuitenkin yksi iso homma hoidettu. Saapahan keskittyä vähän paremmin vaaleihin, ja vielä ehdin vastata edes osaan vaalikoneistakin!

Viikon WTF-hetki

maaliskuu 10, 2015

Olin tänään matkalla sosiaali- ja terveyslautakuntaan yliopistolta. Kävelin torilla kahvimuki kourassa, kun yhtäkkiä pieni ja sievä mummo ilmestyi sivuoikelta ja alkoi sättiä minua. Käski mennä myymään persettä, että saisin edes jostain rahaa. Sitten läimäisi kepillä kuuman kahvikupin sisältöineen torille (ja kämmenselälleni).

Tässä vaiheessa sain suuni auki: ”Anteeksi mitä?”

Mummo nosti katseensa maasta kasvoihini ja alkoi pyydellä anteeksi. ”Voi kyllä nyt hävettää. Voi anteeksi. Sinähän olet ihan oikea ihminen. Anteeksi. Minä luulin ihan muuta.”

Sekunnin ajan meinasin hymyillä ja sanoa, että ei se mitään ja sattuuhan näitä, mutta sitten tajusin, että kyllä se nyt hitto jotain. Ei kai ketään voi alkaa sättiä ja huitoa kepillä ihan puskista. Ja ihan oikeita ihmisiä ne kahvikuppiin kolikoita kerjäävät tyypitkin on.

Päätin vain todeta, että sietääkin vähän hävettää. Ihmiset on ihmisiä. Jokaisella on ihmisarvo. Ihan jokaisella.

Ekat vaaliletut

maaliskuu 8, 2015

Tiedän, ettei tämä ole kovin poliittista, mutta voi hitsi miten paljon minä tykkään vaalikaduista ja vaalitoreista ja muista. On ihan hurjan hienoa päästä juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisista asioista! Tänään avattiin vaalikausi paistamalla lettuja Turun torilla. Suttukuvassa kanssani virnuilee Sade Kondelin.

Toivottavasti nähdään kevään aikana turuilla, toreilla tai sisätiloissa, jos on oikein mälsä sää.

sadejama

Välihuomautus

joulukuu 19, 2014

Olen taas ehdolla eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa.

Päivittelin blogista viimeaikaisia turhanpäiväisiä tekstejä pois uusien kirjoitusten tieltä. Toivottavasti palaat lukemaan niitä uusiakin kirjoituksia!

Jos haluat auttaa jollain tavalla kampanjassa, lähetä ihmeessä sähköpostia! Osoite löytyy tuosta oikeasta sivupalkista.

Iloisia ja rauhallisia pyhiä kaikille.

Yritysstrategiaa ja terveydenhoitoa

maaliskuu 27, 2013

Minut siis valittiin vaalien jälkeen Mirka Muukkosen varajäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan sekä varalle myös kyseisen lautakunnan yksilöjaostoon. Tänään pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa lautakunnan kokoukseen. Ennen kokousta tarjolla oli mielenkiintoinen ja hyvä perehdytys hallintokunnan alaisiin asioihin, vaikka eihän parissa tunnissa mitään mahdottoman syviä ehdikään kertoa. Joka tapauksessa itselleni ainakin oli hyödyllistä saada tiivis paketti tietoa kaikesta siitä, mitä sosiaali- ja terveystoimi tekee!

Kokouksen esityslistalla oli monenmoista asiaa ikääntyneiden asioista ja opiskelijoiden kesätoimeentulotuesta invatakseihin. Monesta isosta asiasta saa vielä varmasti oppia paljon! Yksi pienempi konkreettinen asia jäi kuitenkin ajatuksiin jälkeenpäinkin.

Saimme pienen katsauksen Pansio-Pernon ulkoistetun terveysaseman tilanteesta. Kustannuksista esiteltiin jonkinlaista ehkämelkeinmahdollisesti vertailukelposta tietoa, mutta se ainoa konkreettinen luku mietitytti. Kyseisen terveysaseman laboratorio- ja kuvantamispalvelut järjestetään samalla tavalla ja samassa paikassa kuin muillakin kaupungin terveysasemilla, mutta tällä asemalla niiden kustannukset ovat 37 % kaupungin omia terveysasemia matalammat. Kysyinkin kokouksessa mistä tämä johtuu, siis käytetäänkö vaikkapa laboratoriopalveluita yleensä turhaan, vai tarvitsevatko tämän aseman asiakkaat näitä palveluita jostain syystä vähemmän.

Ja vastaus oli juuri se, mitä sen aavistelinkin olevan. Koska suuri osa terveysaseman kuluista on kiinteitä, jostain pitää voittokin nipistää. Vastauksessa oletettiin, että laboratorio- ja kuvantamispalveluiden vähäisempi käyttö johtuu siis yrityksen strategiasta. Jäin miettimään, jääkö sen takia oikeasti tarpeellisia kokeita tai kuvia ottamatta ja otetaanko samalla vähän isompia riskejä ihmisten terveydellä.

%d bloggers like this: