Iso jytky ja muita haja-aatoksia
Kah, vaalit! Ensimmäiseksi kiitos kaikille äänestäneille. Sain 586 ääntä, joka oli 164 ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Budjetti oli minimaalinen, kaikki mitä tehtiin, tehtiin itse. Toki sentään yhteismainoksissa minunkin naamani pyöri maksetuissa paikoissa! Tästä päättelen, ettei ole syytä työntää päätä puskaan vaan jatkaa eteenpäin. Tällä viikolla jatkuukin jo työ kunnallispolitiikan parissa, ja sormia alkaa syyhyttää jo seuraavat kuntavaalit. Vasemmistoliitto pärjäsi kuitenkin hyvin. Varsinais-Suomessa pidettiin kaksi kansanedustajan paikkaa! Onko tämä nyt sitten se paljon puhuttu torjuntavoitto?
Kokonaisuudessaan vaalitulos muokkaa eduskuntaa ja Suomen poliittista kenttää rajulla kädellä. Siitä minun lie on turha pitkästi avautua, kun sen varmasti tekee taitavammin joku muu. Muutos ei ole siihen punavihreään suuntaan, johon sen toivoin olevan, mutta tämän kanssa mennään nyt. En itse osaa lähteä totaalikauhistuksen ja marmatuksen ja maastamuuton tielle. Mieluummin pohdin mahdollisuuksia tulevaan. Perussuomalaisten vaalivoitto oli tiedossa jo etukäteen, eikä nyt auta päättää, että kyseinen puolue on Hitleristä seuraava pahuuden asteikolla. Arvot eivät varmasti ole samat. Arvoliberaalia ja ympäristöä huomioivaa politiikkaa on lie turha odottaa, mutta josko yritettäisiin nähdä edes jotain yhteisymmärryksen mahdollisuuksia.
Toki tämä voi olla hankalaa, varsinkin kun yksi vaalilauseista kyseisellä puolueella kuului kutakuinkin “Äänestä meitä, me olemme eri mieltä kuin muut!”
Kohta nähdään minkälainen hallitus maahan saadaan ja minkälaista politiikkaa se harjoittaa. Tänään ihmetellään isoa jytkyä (niitä usein krapula-aamuina ihmetellään…) ja huomenna mennään ees päin, ees päin tiellä taistojen. Oikeudenmukaisten arvojen esiintuominen ja puolustaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää! Ensi vuonna päästään taas äänestämään kuntavaaleissa. Ja niihin saakka tehdään työtä, kukin tahollamme, eduskunnassa, valtuustoissa, lautakunnissa ja työryhmissä niin kuin ennenkin.
Ja jos liikaa ahdistaa ja on avuton olo, voit aina ryhtyä aktiiviseksi. Tosin se kannattaa tehdä, vaikkei edes ahdistaisi.
Yrittäjyydestä
Taas on sähköpostiinkin kilahdellut kysymyksiä! Useampikin ihminen on kysellyt ajatuksistani koskien yrittäjyyttä, joten voinen taas hyödyntää blogia ja jakaa tietoa useammalle kerralla!
Itse olen tehnyt kääntäjän töitä yksityisenä elinkeinonharjoittajana jo vaikka kuinka monta vuotta enemmän ja vähemmän päätoimisesti.
Vasemmistoliitolla on melkoisen hyvä yrittäjyysohjelma, jonka minä ainakin tunnen omakseni. Siinä on kuvattu konkreettisia parannuksia pienyrittäjän arkeen ja sosiaaliturvaan hyvin ja laajasti pelkän “yrittämyönteisen ilmapiirin” ja “kannustavuuden” helinäpuheiden sijasta.
Yritysten määrä on kasvanut viime vuosina, mutta pienyrittäjät on unohdettu päätöksenteossa, kun on keskitytty tekemään politiikkaa isojen ja pääomavaltaisten yritysten näkökulmasta. Pienyrittäjät ovat kuitenkin suuri ryhmä, joista moni roikkuu työssään ja yrittämisessään samalla tavalla löysässä hirressä kuin pätkätyöläisetkin.
Minulle tärkeitä kohtia ohjelmassa ovat ainakin:
- Alle 10 000 euron tulot verottomiksi niin yrittäjille kuin palkansaajillekin!
- Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava ja starttirahajärjestelmää helpotettava ja parannettava. Starttirahaa tulee voida myöntää myös jo aloitettuun yritystoimintaan.
- Ennakkoverojärjestelmää on uudistettava joustavammaksi niin, että vuoden aikana on mahdollista ja helpompaa “säätää” verotettavaa määrää tilikauden toteuman mukaisesti. Esim. epäsäännöllisesti tuloja saavan yrittäjän talouden hallintaa helpottaisi se, jos voisi valita mahdollisuuden maksaa veroja kuukausittaisen toteuman mukaan arvioidun ennakkoperinnän sijasta.
- Yrittäjän sosiaaliturvaa on ehdottomasti parannettava, sillä moni yrittäjä on mahdottomassa tilanteessa, jos yritystoiminnalla ei eläkään. Työttömyysturvan piiriin pääsyä on helpotettava. Nykyinen neljän kuukauden karenssi on kohtuuton. On myös taattava mahdollisuus jatkaa yrittäjyyttä vaikka sivutoimisesti.
- Julkisessa kilpailutuksessa on otettava huomioon myös pienet yritykset niin, että kilpailutusten koko mahdollistaa myös pienten yritysten osallistumisen.
- Yrittäjien vanhemmuutta on tuettava mahdollisuudella vanhempainvapaaseen. Lapsen sairastuessa lapsen hoitamisesta koituvat kulut tulisi voida vähentää verotuksessa tai vaihtoehtoisesti yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus jäädä hoitamaan lasta itse ja saada KELAsta sairaspäivärahaa tältä ajalta.
Yrittäjät ovat tärkeitä, mutta on pidettävä huolta siitä, että myös yrittäjä jaksaa työssään ja voi yrittää. Yrittäjällekin on suotava perhe, lomat ja toimeentulo.
Numero 133 vastaa pariin kysymykseen!
Kun vaalit lähestyvät, sähköpostiin ja Facebook-sivulle alkaa ilmestyä kysymyksiä. Vastailen niihin toki suoraan saman välineen kauttakin, mutta miksipä en hyödyntäisi blogiakin tässä, vähän niinkuin FAQ-osiona! Siispä vastaus pariin kysymykseen, jonka useampikin henkilö on esittänyt.
1. Sukupuolineutraali avioliittolaki ja adoptio-oikeus.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien pariskuntien tulee olla lain edessä tasa-arvoisia sukupuolesta riippumatta. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia, joka takaa myös tasavertaiset adoptio-oikeudet. Rakkaus on mielestäni arvokasta, eikä perheen arvo riipu siitä, mitä sukupuolta kukakin siinä sattuu olemaan.
2. Turkistarhaton Suomi.
Tuen tavoitetta, jonka mukaan Suomi on turkistarhaton vuoteen 2025 mennessä.
Ja koskapa nyt ollaan jo niin lähellä vaaleja, että numerotkin on saatu, piti heti väkertää otos, jossa on sekä naama että numero!
Vahinkojulkisuutta?
Nenäpäivä
Nenäpäivänä Turussa eduskuntavaaliehdokkaat valjastettii kaduille keräämään rahaa hyväntekeväisyyteen!
Tässä Ylen sivuilta napatussa kuvassa poseeraa Vasemmiston ja Demareiden keräysporukka. Kaiki puolueet pääsivät keräämään rahaa vuoron perään. Hauskaa oli, vaikka varpaita paleli!
Nenäpäivän keräys muuten tuotti ennätystuloksen! Siitä voit lukea täällä!
Vaaleja pukkaa
Niin se vaan kuulkaa aika vierii ja on taas tulossa vaalit. Lupauduin sitten jälleen ehdolle eduskuntaan, jotta että nyt sitten vaan kampanjoimaan. En minä kyllä siltikään ala mitään vaaliblogia pitää, kirjoitan sitten, kun asiaa on. (Ja välillä sitä on enemmän kun toisinaan taas ei.)
Jos joku tahtoo olla avulias ja hyödyllinen tässä kampanjointi-asiassa, saa ilmoittautua!
Poliittisten nuorisojärjestöjen toiminta-avustukset Turussa
Olen niin onnellisessa tilassa, että olen päässyt mukaan Nuorisolautakunnan avustustyöryhmän toimintaan. Työryhmä on lautakunnan jäsenistä koottu työryhmä, joka konkreettisesti laskee avustukset kullekin avustusta hakeneelle järjestölle. Työryhmä siis valmistelee avustusasiat lautakunnalle. Lautakunta sitten tekee varsinaisen päätöksen avustusten jakamisesta.
Seuraavassa aion eritellä poliittisten järjestöjen saaman tuen niin, ettei tarvitse sitten kenenkään tulla sanomaan, että annetaan salassa tukea.
Usein keskustelua herättää nuorisotoimen poliittisille nuorisojärjestöille antama avustus. Toisten mielestä avustusta ei tarvitsisi lainkaan poliittisille järjestöille antaa, kun taas toiset näkevät poliittisten nuorisojärjestöjen tekemän työn mm. varhaisnuorten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona tärkeänä. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Useimmiten nuoret vaikuttajat vaikuttavat nimenomaan nuorisojärjestöjensä kautta, eikä monella olisi mahdollisuutta päästä mukaan vaikkapa kunnallispolitiikkaan ilman omaa järjestöä nuorille. Järjestöt helpottavat yhteisistä asioista kiinnostuneen nuoren pääsyä vaikuttamaan. Moni nuori ei välttämättä edes halua liittyä vaikkapa puolueeseen, vaan haluaa vaikuttaa nimenomaan nuorisojärjestössä.
Nuorten äänestysaktiivisuudesta huolestuneen pitää myös muistaa, että ilman nuorisojärjestöjä nuoret äänestäisivät varmaankin vielä vähemmän. Järjestelmä ei ehkä ole täydellinen, mutta se on paras, joka meillä on.
Lisäksi nuorisojärjestöissä tehdään tärkeää epäpoliittistakin työtä. Varhaisnuorille suunnatut järjestöt eivät tuputa lapsille päivänpolitiikkaa, vaikkakin varmasti jokaisella järjestöllä onkin omanlaiset yleiset periaatteet joita seurataan, mutta niin on vaikkapa partiolaisilla ja 4H-kerhollakin.
Nuorisolautakunnan vuotuisesta avustuspotista poliittisille järjestöille on jaettu korkeintaan puolet. Toiminta-avustuksista määrä on ollut suhteessa suurempi. Suhde korjaantuu, kun projektiavustuksia jaetaan poliittisille järjestöille huomattavasti vähemmän. Viime vuosina poliittisten järjestöjen avustukset ovat olleet kokonaisuudessan n. 40 % kokonaisavustussummasta.
Avustusten jaossa puolueiden kesken ei ole käytetty minkään sortin salaista matematiikkaa, jossa rahaa jaetaan vaikkapa valtuustopaikkojen mukaan. Avustukset jaetaan Nuorisotoimen Avustusohjeen määräämien sääntöjen mukaan. Koko ohje on luettavissa mm. täällä. Avustuksen määrään vaikuttavat toiminnan laatu ja laajuus, yhdistyksen taloudellinen asema (oma varainhankinta), muualta saatava tuki, yhteiskunnallinen merkitys (edunvalvonta, nuorisopoliittinen, nuorisokasvatuksellinen) ja toiminnan ainutlaatuisuus.
Myös Nuorisolaki edellyttää nuorison aktiivisen kansalaisuuden edistämistä.
Nuorisotoimesta avustusta myönnetään järjestöille, jotka järjestävät nuorisotoimintaa Turussa. Toimintaa voivat järjestää vaikkapa nuoret itse. Nuorisojärjestöksi katsotaan järjestö, jonka jäsenistä 2/3 on alle 29-vuotiaita. Avustuksia ei ole myönnetty harkinnan mukaan esim. järjestöille, joiden tarkoitus on jo yhdistyksen omienkin sääntöjen mukaan edistää vaikkapa liikuntaa, eikä nuorisotoimintaa. Nämä järjestöt voivat hakea liikunta-avustusta Liikuntalautakunnalta.
Tänä vuonna avustustyöryhmä esitti seuraavanlaista jakoa poliittisten ja poliittisiksi katsottujen nuorisojärjestöjen toiminta-avustuksiin.
Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestö ry 29.800 €
Tuhatkunnan Turun Aluejärjestö ry 7.800 €
Turun Minit ry (Kansallinen Lastenliitto ry) 1.500 €
Nuoren Keskustan Liiton Turun Aluejärjestö ry 3.800 €
Turun Vesaiset ry 6.400 €
Svensk Ungdom i Åbo r.f. 8.600 €
Turun Sosialidemokraattiset Nuoret ry 19.800 €
Turun Nuoret Kotkat Aluejärjestö ry 20.000 €
Turun Vasemmistonuoret ry 17.800 €
SDPL:n Turun Pioneeriosastojen Aluejärjestö ry 5.800 €
Turun vihreät nuoret ry 1.600 € (vuonna 2008 avustus oli 800 €)
Turun opiskelevat vihreät ry 2.250 € (vuonna 2008 avustus oli 1.500 €).
Nuorisolautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Avustuksista päätettiinlautakunnan kokouksessa 22.4.
Järjestöjen avustukset ovat säilyneet samana useamman vuoden kaikkien paitsi vihreiden kohdalla. Vihreiden toiminta-avustusta on selvästi reilua nostaa asteittain muiden tasoa kohti, kun toiminta vilkastuu ja kasvaa. Muiden, vanhempien järjestöjen toiminta on ollut tasaista, joten muutoksille ei ole nähty syytä.
Vertailulukuna kerrottakoon, että Turun Partiolaiset – Scouterna i Åbo ry sai avustusta 27.000 euroa, minkä lisäksi järjestön alaisille avustusta hakeneille lippukunnille myönnettiin 700-2.900 euroa kullekin toiminnan ja jäsenmäärän mukaisesti.
Poliittisten järjestöjen osuus toiminta-avustuksista on tänä vuonna 59,5 % (125.150 euroa 210.400 eurosta). Kuten sanottua, tämä suhde huomioidaan jaettaessa projektiavustuksia, jotka ovatkin helpompi keino vaikkapa uudelle järjestölle hakea avustusta.
Kevättaukoilua ja lyhyttä ajatuksen juoksua
Kuten olet varmaan huomannut, en ole hetkeen päivittänyt blogia. Se johtuu lähinnä työkiireistä, mutta lupaan palata asiaan taas vähän keväämmällä (tätä ei voi pitää ainakaan tyhjänä vaalilupauksena, kun en ole missään vaaleissa juuri nyt ehdolla).
Työ jatkuu Nuorisolautakunnassa, jossa käsitelläänkin kevään aikana mielenkiintoisia asioita, kun kaupungin taloudellisen tilanteen takia esimerkiksi paine yhdistää kirjastojen ja nuorisotilojen toimintoja kasvaa.
Kyseisenlainen liitto ei minusta sinänsä ole huono ajatus, toivon mukaan meillä on lautakuntana kuitenkin mahdollisuus saada tarkkaa tietoa mm. siitä, miten yhdistämiset vaikuttavat niin kirjaston kuin nuorisotilankin käyttäjiin. Juosten kusten saadaan helposti aikaan nopea ratkaisu, joka ei tyydytä ketään eikä säästä mitään. Jos suunnitellaan rauhassa, ratkaisujen vaikutuksia (niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin) on helpompi ennustaa tai ennakoida.
Korkeammalla kaupungin hallinnossa ei pitäisikään kiirehtiä asioita niin, että vauhdin takia tehdään huonoja ratkaisuja. Rahaa ei saa säästää niin hädässä, ettei huomata mistä raha lähtee. Vaikka talous miten taantuu, ihmiset tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita ja nuoret yhä kasvavat aikuisiksi. Pidetäänhän huoli, että heille tarjotaan siihen mahdollisuus niin, ettei taantuman jälkiä tarvitse korjailla mielenterveyspuolella kalliisti. On myös muistettava, että syrjäytymisen ehkäiseminen on huomattavasti edullisempaa kuin sen korjaaminen.
Onhan se kliseistä sanoa, että nuorissa on tulevaisuus, mutta on se vaan niin totta.






